Khall 13.04.2026 § 51 Valmistelija: Kunnanjohtaja Terhi Lindholm, 040 6708 222

Siltakylän VPK on toimittanut kunnalle hakemuksen lainan takauksen myöntämiseksi seuraavin perusteluin:

Kymenlaakson hyvinvointialue rakentaa Siltakylään uuden paloaseman Pyhtään kunnalta vuokraamalleen tontille Teollisuuskuja 22:een, jonka Kymenlaakson pelastuslaitos vuokraa ja luovuttaa Siltakylän VPK:n käyttöön. Alkuperäisen tarveselvityksen mukaista paloasemaa ja piharakennusta ei ole pystytty kustannussyistä toteuttamaan, joten hanketta jouduttiin pienentämään huomattavasti ja sen seurauksena palokunnalle tärkeitä tiloja jää rakentamatta. Ilman suojaa jää mm. hälytyskalustoa (vene trailerilla, öljyntorjunta perävaunuja sekä öljyntorjunta kalustoa). Lisäksi ilman tallipaikkaa jää yksi miehistönkuljetusauto.

Siltakylän VPK on päättänyt rakentaa tarvittavan piharakennuksen itse ja saatujen tarjousten perusteella kustannusarvio rakennukselle on noin 440 000 € sis alv 24%. Palokunta hakee hankkeeseen palonsuojelurahaston investointiavustusta, joka on 50% kustannuksista ja maksimissaan 220 000 €. Siltakylän VPK:n omarahoitusosuudeksi jäisi 220 000 €. Pankkitakaus ei hakijan mukaan onnistu tontin vuokrausjärjestelystä johtuen, joten VPK pyytää kunnalta takausta lainalle ja tarjoavat vastavakuudeksi valmistuvaa rakennusta.

Perustelut takauksen myöntämiselle: Kunta voi juridisesti halutessaan takauksen tähän tarkoitukseen myöntää. Toimija on yleishyödyllinen yhdistys. Myös tarjotun vastavakuuden voidaan katsoa olevan riittävä.

Kunnan ehdot takaukselle: Ehtona palonsuojelurahaston 50% täysi tuki. Kunta takaa koko lainan 440 000 €, mutta sopimuksen ehtona oltava, että lainaa maksetaan pois heti kun tuki maksetaan, jolloin kunnan reaalitakaus on 220 000 euroa. Kunnan riskienhallinnan näkökulmasta, mikäli takausvastuu lankeaisi, rakennus sijaitsee kunnan maalla ja sille löytynee käyttötarkoitus paloaseman/Kymen Hva:n toiminnassa.

Päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että takaus myönnetään selostusosassa esitetyin ehdoin. Kunnanjohtaja oikeutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan varsinainen takaussopimus. Päätös: Hyväksyttiin.

Kvalt 20.04.2026 § 8 Valmistelija: Kunnanjohtaja Terhi Lindholm, 040 6708 222

Päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että takaus myönnetään selostusosassa esitetyin ehdoin. Kunnanjohtaja oikeutetaan laatimaan ja allekirjoittamaan varsinainen takaussopimus. Päätös: Hyväksyttiin.

Khall 24.8.2026 § 97 Valmistelija: Kunnanjohtaja Terhi Lindholm, 040 6708 222

Valtuusto päätti 20.4.2026 § 8 myöntää Siltakylän VPK:lle 440 000 euron suuruisen lainatakauksen asian käsittelyhistoriasta ilmi käyvin ehdoin. Takauksen keskeisenä ehtona oli palosuojelurahaston myöntämä 50%:n tuki hankkeelle.

Palosuojelurahaston hallitus on kokouksessaan 28.4.2026 päättänyt hylätä Siltakylän VPK:n hakemuksen. Huomioiden Lupa-ja valvontaviraston hankkeiden tärkeysjärjestyksen sekä alueen laskennallisen määrärahan, ei hankkeen avustamiseen ollut päätöksen perustelujen mukaan mahdollisuutta. Lupa-ja valvontaviraston tärkeysjärjestyksessä hanke asetettiin sijalle 5. Palosuojelurahaston tärkeysjärjestyksessä hanke asetettiin sijalle 5. Yhteensä Etelä-Suomen yhteistyöalueelta saapui 5 sopimuspalokunnan hakemusta. Hanke katsottiin kuitenkin sinänsä hakuohjeen mukaisesti.

Siltakylän VPK on elokuussa 2026 ollut yhteydessä kuntaan ja esittänyt myönnetyn takauksen ehtojen muuttamista seuraavasti:

Rakennushankkeen perustelut pysyvät samoina, mutta rakennushanketta on karsittu esimerkiksi rakennusmateriaaleista, sekä osa rakennuksesta tehdään kylmäksi. Lisäksi suunnitellusta harjoitustornista luovutaan tässä kohtaa hanketta. Hankkeen kustannusarvio on tällä hetkellä 350 000 euroa, josta yhdistys maksaisi omarahoituksella 100 000 euroa.

Haettu takauksen muutos on täten:

• Takauksen suuruus 250 000 euroa
• Takaus ei edellytä palosuojelurahaston avustusta

Yhdistys aikoo kuitenkin hakea hankkeelle palosuojelurahaston avustusta vuoden 2027 haussa.

Perustelut takauksen myöntämiselle: Kunta voi juridisesti halutessaan takauksen tähän tarkoitukseen myöntää. Toimija on yleishyödyllinen yhdistys. Myös tarjotun vastavakuuden (rakennettava rakennus) voidaan katsoa olevan riittävä.

Kunnan ehdot takaukselle:

• Kunta takaa lainan arvoltaan 250 000 euroa
• Vastavakuutena toimii rakennettava rakennus

Kunnan riskienhallinnan näkökulmasta, mikäli takausvastuu lankeaisi, rakennus sijaitsee kunnan omistamalla maalla ja sille löytynee käyttötarkoitus paloaseman/Kymen Hva:n toiminnassa. Huhtikuussa myönnetyn takauksen lopullinen arvo oli edellytetty avustus huomioiden 220 000 euroa. Joten nyt esitetty 250 000 euron takaus ei eroa tästä merkittävästi.

Päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta myöntää takauksen selostusosassa esitetyin ehdoin. Kunnanjohtaja valtuutetaan valmistelemaan lopullinen takaussopimus valtuuston päättämien ehtojen puitteissa. Päätös: Hyväksyttiin.

Kvalt 31.8.2026 (138/02.05.07/2026) Valmistelija: Kunnanjohtaja Terhi Lindholm, 040 6708 222

Päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunta myöntää takauksen selostusosassa esitetyin ehdoin. Kunnanjohtaja valtuutetaan valmistelemaan lopullinen takaussopimus valtuuston päättämien ehtojen puitteissa. Päätös:

Tekltk 16.06.2026 § 45 Valmistelija: Tekninen johtaja Janne Kaulio, P. 044 357 5503

Purolan koulukeskuksen nykyinen lämmöntuotanto perustuu vuonna 2016-2017 uusittuihin ilma-vesilämpöpumppuihin sekä vara- ja huippulämmönlähteenä toimivaan öljykattilalaitokseen. Kohteen lämpöpumput ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä eikä niiden korjaaminen ole enää tarkoituksenmukaista, minkä vuoksi lämmitysjärjestelmä tulee uusia.

Tekninen osasto on teettänyt asiasta lämmitystapavertailun, jossa tarkasteltiin kahta vaihtoehtoa:

• Nykyisten ilma-vesilämpöpumppujen uusiminen ja olemassa olevan öljykattilalaitoksen säilyttäminen.
• Siirtyminen maalämpöjärjestelmään siten, että olemassa oleva öljykattilalaitos säilytetään vara- ja huippulämmönlähteenä.

Selvityksen mukaan maalämpöjärjestelmän investointikustannus on noin 75 000 euroa ja ilma-vesilämpöpumppuratkaisun noin 45 000 euroa. Maalämpöratkaisun arvioitu vuosittainen energiakustannus on noin 3 900 euroa, kun vastaava kustannus ilma-vesilämpöpumppu- ja öljyratkaisulla on noin 6 400 euroa vuodessa. Investointien erotus on noin 30 000 euroa ja vuosittainen kustannussäästö noin 2 500 euroa.

Maalämpöjärjestelmä tuottaa lämpöä merkittävästi nykyistä energiatehokkaammin ja vähentää lämmitysjärjestelmän riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Samalla olemassa oleva öljykattilalaitos säilytetään huippu- ja varalämmönlähteenä. Tekninen osasto pitää tärkeänä myös kohteen huoltovarmuus- ja varautumisnäkökulmaa. Öljykattilalaitos kykenee tuottamaan lämpöä poikkeusoloissa hyvin pienellä sähköenergian tarpeella, jolloin järjestelmän toiminta voidaan turvata esimerkiksi akustoihin perustuvalla varavoimaratkaisulla. Lisäksi öljykattila voidaan tulevaisuudessa muuttaa käyttämään uusiutuvaa, täysin biopohjaista polttoainetta.

Edellä mainituista syistä tekninen osasto katsoo, että maalämpöjärjestelmä yhdistettynä säilytettävään öljykattilalaitokseen on kohteen kokonaistaloudellisesti, teknisesti sekä varautumisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Lämmitystapavertailu on oheismateriaalina.

Päätösehdotus:

1. Tekninen lautakunta päättää hyväksyä Purolan koulukeskuksen lämmitysjärjestelmän uusimisen toteutettavaksi maalämpöjärjestelmällä siten, että olemassa oleva öljykattilalaitos säilytetään vara- ja huippulämmönlähteenä.
2. Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että hankkeen toteuttamiseksi myönnetään 75 000 euron lisämääräraha vuoden 2026 investointisuunnitelmaan.
3. Tekninen lautakunta valtuuttaa teknisen osaston käynnistämään hankkeen suunnittelun ja kilpailutuksen lisämäärärahan hyväksymisen jälkeen.

Päätös: Hyväksyttiin.

Khall 10.8.2026 § 90 Valmistelija: Tekninen johtaja Janne Kaulio, P. 044 357 5503

Päätösehdotus: Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että hankkeen toteuttamiseksi myönnetään 75 000 euron lisämääräraha vuoden 2026 investointisuunnitelmaan. Päätös: Hyväksyttiin.

Kvalt 31.8.2026 (198/10.03.02.00/2026) Valmistelija: Tekninen johtaja Janne Kaulio, P. 044 357 5503

Päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että hankkeen toteuttamiseksi myönnetään 75 000 euron lisämääräraha vuoden 2026 investointisuunnitelmaan. Päätös: Oheismateriaali: Purolan koulu Lämmitystapavertailu

Tekltk 16.06.2026 § 44 Valmistelija: Tekninen johtaja Janne Kaulio, P. 044 357 5503

Pyhtään Sosialidemokraatit ry on jättänyt valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että kunta selvittää ja julkaisee verkkosivuillaan tietoa veden laatua parantavista kosteikkolautoista, niiden lupamenettelyistä, rakentamisesta, kasvilajeista, tukimahdollisuuksista sekä huoltotarpeesta. Aloite oheismateriaalina. Aloitteessa ehdotetaan myös, että kunta rakentaisi esimerkinomaisesti kosteikkolautan Pyhtään linnan läheisyyteen.

Kosteikkolautat (kelluvat kosteikot) ovat yksi vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen keino. Ne voivat paikallisesti vähentää ravinnekuormitusta, parantaa veden laatua ja lisätä luonnon monimuotoisuutta erityisesti matalissa, rehevöityneissä ja suojaisissa vesistöissä.

Pyhtään kunnalla ei ole omistuksessaan vesialueita. Kosteikkolauttojen toteuttaminen edellyttää aina vesialueen omistajan lupaa ja joissakin tapauksissa myös viranomaisharkintaa (esim. Lupa- ja valvontavirasto, vesilaki). Kunta ei siten voi toteuttaa kosteikkolauttoja omille vesialueilleen, eikä kunta voi yksin vastata tällaisten hankkeiden toteuttamisesta. Kunnan rooli on luontevimmin tiedon jakaminen, yhteistyön tukeminen ja mahdollinen osallistuminen erillisiin hankkeisiin resurssien puitteissa.

1. Lautan sijoitus ja luvitus

• Kosteikkolautan saa sijoittaa vain vesialueen omistajan luvalla. Usein omistaja on osakaskunta tai yksityinen.
• Pieni, omaan rantaan sijoitettava lautta, joka ei häiritse vesiliikennettä, kalastusta tai veden johtamista, ei yleensä edellytä vesilain mukaista lupaa.
• Mikäli lautta on suuri, se sijoitetaan yleisesti käytetylle vesialueelle tai se voi vaikuttaa vesiliikenteeseen, kalastukseen tai veden virtauksiin, on syytä olla etukäteen yhteydessä Lupa- ja valvontavirastoon mahdollisen lupatarpeen arvioimiseksi.
• Käytännössä: aina vesialueen omistajan lupa, tarvittaessa Lupa- ja valvontaviraston lupaharkinta (vesilaki).

2. Lautan rakennusohjeet

• Savo-Karjalan Vesienhuoltoyhdistyksen hankkeessa tuotettavat kosteikkolautan rakennusohjeet julkaistaan yhdistyksen verkkosivuilla ja ovat vapaasti hyödynnettävissä. Ne sisältävät myös esimerkkejä järvikohteisiin sopivista kasveista.
• Pyhtään kunta voi verkkosivuillaan ohjata asukkaat näihin ohjeisiin sekä vastaaviin kotimaisiin ja kansainvälisiin ohjeisiin (esim. Theseus-opinnäytetöiden rakennemallit).
• Lintujen kannalta on suositeltavaa, että lautassa on loivat, kasvillisuuden peittämät reunat tai matalia “ramppeja”, joista lintu pääsee helposti vedestä lautaselle, ja osa lautan pinnasta jätetään avoimeksi ja riittävän tasaiseksi pesimistä varten.

3. Mer